Olemme rätnänneet lukuja, suunnitelleet, piirrelleet, merkkailleet puita ja kentän pohjia, tehneet pohjapiirrustuksia ja yrittäneet lukea ohjeitakin. Olemme myös metsästäneet "sitä parasta mallia aitaan" ja laskeneet materiaalimenekkiä. Soriakin tarvitaan ja hiekkoja. Entä mistäpä talkoolaiset ja työkoneet? Ajattelimme todellakin, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Todellisuus kuitenkin osoitti väitteen vääräksi.
Tänään edistimme aitaprojektia. Perhe Tossavainen sirkkelöi aitalautaa pätkiksi isännän sirkkelöidessä ja emännän kantaessa lautaa ja pätkää edestakaisin. Perhe Pirskanen puolestaan osallistui talkoisiin lastenhoidollisin, suunnittelu ja konkreettisin avuin. Lennosta mm. vaihdoimme aitatyyliämme, sillä 3/4 tänään talkoilleista näkivät aidan sellaisena kuin toteutus nyt tulee olemaan (ja toisaalta olihan ratkaisu teknisesti myös helpommin toteutettavissa).
Illasta kokoontuivat neljä ahkeraa ja viisasta miestä Kotiseutumuseon pihaan purkamaan paketteja ja suunnittelemaan etenemistä. Kaivinkoneella tasailtiin eilisiä jälkiä ja suunniteltiin pohjia leikkipuistovälineille. Ohjelehtisiä saimme kokoon kansiollisen verran ja kuulimmepa myös jymy-yllätyksen: Tarvitsemme näillä näkymin valutalkoot pystytyksen lisäksi, vaikka kuvittelimme ennakkotietojen pohjalta toisin. Talkoita on siis tiedossa.
|
Valotolppien jalustat ovat paikallaan. |
|
Ohjekirjaset ovat hyvässä järjestyksessä. |
|
Kyllä näistä vielä puisto syntyy! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti